keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Toimisto inspiraatiota



Koska etsittiin asuntoa josta löytyisi kolme makuuhuonetta (ja sellainen saatiinkin), kävi tietysti meillä hyvä nakki näiden makuuhuoneiden jakojen suhteen. Koska meiltä ei ipanoita löydy, niin makuuhuoneet jaettiin kristillisesti tasan: yksi yhteinen, yksi minulle ja yksi miehelle. Miehen makuuhuonetta kutsutaankin "mancave" nimikkeellä sillä sieltä löytyy niin tikkataulut kuin x-boxitkin. Täydellinen peliluola siis hänelle. Minulla oli kuitenkin heti suunnitelma oman huoneeni varalle: siitä tulee yhdistetty toimisto/vaatehuone. 

Meikäläisen makkari on sellainen hassun pitkulaisen mallinen, joten tilan saa aika luonnollisesti jaettu ovelta kahtiin - toiselle puolelle toimistoa ja toiselle puolelle jonkinlainen vaatesäilytys systeemi. Tälläiseen ratkaisuun ajauduin ihan käytännön syistä, nimittäin töideni puolesta haluan itselleni jonkun toimistotilan, mutta samalla meidän makuuhuonesta löytyvä vaatekaappi on ihan liian pieni minun vaatteilleni (tiedän, minulla on liikaa vaatteita), joten tarvitsen vaatteita/laukkuja/kenkiä varten hieman lisää säilytystilaa. 

Olenkin ahkerasti jo pinnaillut inspiraatio-kuvia Pinterestissä ja miettinyt minkälaisia ratkaisuja tänne haluan. Koska muualla talossa pyritään tekemään ratkaisuja jotka miellyttää meidän molempien silmää, niin tässä tapauksessa minun huoneestani tulee kyllä varmasti keskimääräistä hieman tyttömäisempi koska tämä on "minun valtakuntani". Vaikka olen jo vähän kasvanut ulos pahimmasta pinkkeys-kuumeestani niin jotain hempeää vaaleanpunaista tänne ehkä kuitenkin haluan. Ehkä tosin vaan yhden tyynyn muodossa. 



Seinät on jo maalattu valmiiksi ihanalla Falling feather sävyllä ja niistä tuli juuri sellaiset kuin halusin (vaikka sainkin hetkellisen slaagin kun mies sanoi että tämä kyllä kuului kaupassa sinisävyisten maalien joukkoon, eikä harmaiden kuten alunperin luulin). Työpöydäksi olen miettinyt Ikeasta löytyvää valkokiiltoista pukkijalkapöytää, se tulee toimimaan tuonne juuri passelisti. Vaatesäilytykseen en taas haluaisi mitään perinteistä kaappiratkaisua vaan jotain avonaisempaa ja kevyempää (mikä tosin tarkoittaa että niiden retkujen on aina pakko olla ojennuksessa). Taulutkin olen jo tänne miettinyt valmiiksi!

Nykyinen tilanne, huone jatkuu tästä minun selän taakseni vielä jonkin verran


Pitkulainen tila muodostaa omat haasteensa huonekaluiden hankintoihin, mutta veikkaan että tästä tulee kyllä todella kiva! Toivon mukaan pääsen jo ensi viikolla näyttämään kuvia kalustetusta huoneesta, sillä vanhemmat on tulossa tänne pidennetyksi viikonlopuksi kylään ja ovat myös luvanneet auttaa minua tämänkin huoneen kanssa! Ihanaa!

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Ensimmäinen ravintolatestaus uudessa kotikaupungissa



Kuten on varmaan käynyt ilmi aikaisemminkin, meillä on yleensä tapana käydä perjantaisin aina ulkona syömässä ja tekemässä jotain "muuta kivaa". Tämä perinne lähti ihan siitä, että jos sen perjantai-illan viettää ihan samalla tavalla kun muut illat niin tuntuu siltä ettei viikonloppu edes kunnolla ala.

Kuitenkin, Lichfield on täynnä kivannäköisiä, pieniä ravintoloita joten luonnollisesti päätettiin että niitä pitää alkaa "testailemaan" heti kun päästään vähän tästä hektisestä talon muutto urakasta voiton puolelle. Ensimmäinen ravintola pääsi siis testiin viime viikon perjantaina. Olin tämän paikan bongannut kävellessäni ympäri kaupunkia ensimmäisen kerran ja kyseessä on ilmeisemmin hyvin uusi ja suosittu mesta koska pöytä kannatti ehdottomasti varata etukäteen, koska paikka oli tupaten täynnä.




Kyseessä on Pom's Kitchen & Deli joka on erikoistunut hyvään ja tuoreeseen lähiruokaan. Heillä oli itseasiassa ihanat kyltit seinillä jotka mainosti, että he ostavat sinunkin oman kasvimaan vihanneksia jos on sattunut kasvattaa liikaa - en voisi ihan heti kuvitella tätä tapahtuvan Suomessa?Terveysviranomaiset varmaan saisi hepulin...Ravintolan sisustus on ihanan rustiikkinen ja ruoka oli todella hyvää! Minun kana-avokado burgeri oli törkeän herkullista puhumattakaan jälkkäreistä!




Ravintolassa ollessamme kävi myös hauska sattumus...Nimittäin yhtäkkiä höristin korviani kun takana istuvamme mies alkoi puhumaan pohjoismaalaisista. Tämän jälkeen hän alkoi yksityiskohtaisesti kuvailemaan kuinka suomalaiset eivät ikinä ymmärrä hänen vitsejään vaan tuijottavat vaan tyhmänä takaisin ja tajuavat vitsin vasta 5 min myöhemmin. Melkein käännyin ja aukasin suuni mutta jäätiin sitten vaan salakuuntelemaan...Loppuenlopuksi mysteeri selvisi ja kävi ilmi että hän oli joku stand up koomikko joka asuu Lichfieldissä - melkein totesin hänelle että sun vitsit on varmaan huonoja kun porukka ei tajua niitä (hän vaikutti aika snobilta)!



Hauskaa viikonloppua kaikille, meillä menee se taasen talohommissa ja vuokrakämpän loppusiivouksessa!

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Viikonlopun sisustushepuleita



Viikonloppuna oli todella kaunis ja aurinkoinen kesäkeli. Päästiinkö me nauttimaan siitä? No eipä tietysti, me nimittäin vietettiin koko viikonloppu tiukasti neljän seinän sisällä - joko Ikean viikonloppu hel***** "nauttien" tai ihan omassa kodissa paikkoja järjestellen. Otti ehkä hieman päähän että ei päästy oikein niistä kauniista kesäkeleistä nauttimaan, mutta samalla todettiin että koska aika on rajoitettua arki-iltaisin, oli meidän pakko pistää vähän vipinää kinttuihin nyt viikonloppuna. Oltiin nimittäin kyllästytty jo katsomaan telkkaria lattialta käsin, oli aika saada jotain kunnon istumapaikkoja meidän olkkariin. 

Tämä operaatio "täytetään olohuone huonekaluilla" ei mennyt kuitenkaan kuin Strömsössä, sillä palattiin lauantaina pitkän päivän päätteeksi takaisin kotiin pinna kireällä ja yhtä ovimattoa ja nojatuolia rikkaampana. Nojatuolinkin saaminen mukaan oli hampaiden kiristelyn takana. Käytiin nimittäin  Birminghamin Ikeassa ja löydettiin aivan ihanat nojatuolit jotka haluttiin meidän olohuoneeseen. Heillä oli kuitenkin vain yksi kappale jäljellä ja hirveän säädön ja venkslaamisen jälkeen (he eivät esimerkiksi voinut tilata kahta nojatuolia kotiinkuljetuksella Nottinghamin Ikeasta vaan meidän olisi pitänyt ajaa tunti Nottinghamiin ja tilata ne henkilökohtaisesti sieltä jotta oltaisiin saatu ne seuraavana päivänä suoraan ovelle) päädyttiin sitten nappaamaan se yksi tuoli matkaan. Meitä otti kaikki päähän sitten lauantaina ostosreissun jälkeen (onneksi ei kuitenkaan oltu menetetty hermoja toisiimme) joten päätettiin vaan mennä kotiin ja aloittaa sunnuntaina uudestaan. Maailma näytti onneksi jo valoisammalta korvapullien ja pienen golf-session jälkeen - raitis ilma teki ihmeitä varsinkin kun päässä hakkasi vasara kaiken Ikea hermoromahdusten jälkeen....

Tiedän että Suomessa (ainakin noissa sisustusbloggaripiireissä) aina Ikean huonekaluja välillä mollataan ja kuinka kaikki kodit on kuin suoraan Ikean katalogista, mutta minä pidän niiden huonekaluista ja varsinkin täällä ne sopii hyvin tälläisen pohjoismaalaisen sisustusmakuun. Vaikka en edustakaan sitä "kaikki valkoista, kiiltävää ja kliinistä" sisustustyyliä, niin tykkään kuitenkin tämän ruotsalaisen huonekalujätin jutuista koska ne on simppeleitä, tyylikkäitä ja vaaleita. Kun tuntuu että brittiläiset huonekalukaupat kaupittelee ihan urakalla niitä minun vihaamiani vaaleaa puuta olevia huonekaluja tai jos löytyy jostain valkoisia puukalusteita niin ne on taas kamalan kalliita. Toisaalta, ei mekään haluta kotimme olevan ihan täynnä Ikean tuotantoa, joten tarkoitus on kyllä yrittää metsästää jotain juttuja ihan muualtakin, tässä lähellä on pari kivaa antiikkiliikettä joiden valikoimia käytiin jo tutkimassa lauantaina ja niistä löytyi vaikka mitä kivoja, vähän uniikkimpia juttuja.



Kuitenkin, kyllä tämä proggis "laitetaan talo kuntoon" hieman jo viikonlopun aikana eteni. Nyt meillä on sentään:
  • Kaksi ihanaa nojatuolia joita molemmat rakastetaan (ja kaikenlisäksi ne on supermukavia istua)
  • Uusi tv-taso, vanha heivättiin yläkertaan. Myös edelliskerrasta viisastuneena, ostettiin uusi tv-taso valkoisena jottei se karsea pöly näy pinnasta. 
  • Kaksi kaunista puksipuuta oven molemmin puolin toivottamassa vieraat tervetulleiksi (rakastan näitä, ne on niin söpöt!)
  • Ja kaksi cupcake-taulua keittiöön. Nämä oli maailman simppleihin ja edullisin tauluostos, koska itseasiassa kuvat on peräisin eräästä paperipussista jonka sain kun tein ostoksia yhdessä kaupungin sisustusliikkeessä. Totesin heti pussin nähdessä että tämä on pakko uusiokäyttää ja nyt viikonloppuna sain hankittua kehykset jotta sain leikattua kuvat malliin ja laitettua esille. Todella helppoa ja simppeliä - nyt kun ne saisi vielä kiinnitettyä seinälle asti....


Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, yritetään kuitenkin olla hätiköimättä ettei tule tehtyä mitään hutiostoksia (kuten viime kerralla), mikä on helpommin sanottu kuin tehty tälläiselle mulle kaikki heti tänne nyt tyypille. Seuraavaksi jatkuu vielä loppujen kolmen huoneen maalaaminen koska kuten äiti muistutti aamulla, he ovat tulossa jo kylään ensi viikolla. Ou mi good ja sinnepäin, eihän vierashuonetta ole vielä edes maalattu!

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Suppailua Långvikissä



Olen jo pidemmän aikaa halunnut kokeilla suppailua. tätä uutta "in" kesäharrastusta, joten taannoisella Suomen lomalla pistinkin googleen hakusanoiksi "suppailua pääkaupunkiseudulla" ja vaihtoehtojahan oli vaikka kuinka monta. Huomasinkin että Twentyknots- yhtiöllä oli oma suppailupaikka Kirkkonummella jota vedetään Långvikistä käsin. Varasinkin heti seuraavalle päivälle heiltä tunnin suppailuajan. 

Ei oltu todella miehen kanssa ennen kokeiltua suppausta mutta mietittiin että eihän se nyt ihan kamalan hankalaa voi olla. Suppailuvälineet saa noutaa Långvikin respasta, sieltä meille annettiin melat, pelastusliivit ja avaimet suppilaudoille jotka oli köytettynä kiinni rannalla. Respan takana oleva nainen ohjeisti meitä hyvin lyhyesti miten kannattaa laudoilla lähteä matkaan (eli ensin polvilleen ja siitä sitten ylös) ja eikuin menoksi hakemaan lautoja! 

Vaikka hoin mielessäni että tämä on helppo juttu, en ollut ollenkaan varma tämän väitteen todellisuudesta. Lähdettiin (super mutaiselta) rannalta liikkeelle ja hyvä kun uskalsin polviltani nousta seisomaan. Lauta tuntui jotenkin tosi huojuvalta. Eihän siinä normaalisti olisi suurempaa vahinkoa jos vaan pulahtaisi veteen, mutta a) merivesi oli helkkarin kylmää ja; b) se oli täynnä merilevää ja erilaisia kasveja. Jos jotain inhoan, on se että varpaat koskee erilaisiin limaisiin kasveihin. Minulla on hieman villi mielikuvitus meinaan....

Mies oli kuin kala vedessä suppilaudan päällä ja hän mennä meloi menemään  kun minä vielä kitisin ihan rannan vieressä ja tutisevin polvin yritin päästä eteenpäin. Varmaan ensimmäiset puolituntia olin ihan siinä rannan tuntumassa (milloin minusta on tullut näin nössö?) kunnes vihdoin alkoi olemaan hieman varmempi olo laudan päällä. Olin juuri lähdössä avoimmille vesille kun paikalle ampaisee moottorivene ja olin ihan varma että sen laineet tiputtaa minut laudalta. No eipä tietenkään. Ne "aallot" oli ihan pikkuruisia. 

Liityin miehen seuraan joka oli tässä vaiheessa jo suppaillut edestakaisin vaikka kuinka monta kertaa kun minä vielä yritin liittyä häneen seuraan rannan läheisyydestä. Kun olo oli varmempi laudan päällä, oli suppailu myös kivempaa mutta todettiin molemmat tunnin päätteeksi että ei tämä ehkä ollut meidän juttu kuitenkaan. Suoraan sanottuna siinä tunnin lopussa olin jo tylsistynyt ja ihan valmis luovuttamaan laudan takaisin. Sama juttu oli miehellä. Ehkä se olisi kivempaa jos pääsisi suppailemaan paikasta A paikkaan B, jotta maisemat koko ajan vaihtuu, mutta me lilluttiin vaan sen Långvikin rannan edustalla sellaisessa lahdenpoukamassa. 

Joten luulenpa että meitä ei nähdä suppailemassa ihan heti uudestaan, mutta oli kuitenkin kiva kokeilla tätä lajia joka on niin kovassa huudossa tällä hetkellä!






keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Muuttokaaos vaan lisääntyy



Voisi kuvitella tietysti että kun ollaan asuttu tässä talossa nyt lähemmäs 2 viikkoa, että tavarat alkaisi pikkuhiljaa löytää paikkaansa ja kaaos olisi pian selviämään päin. Näin ei kuitenkaan ole. Meillähän on tässä heinäkuussa vielä niin, että vaikka asutaan täällä uudessa kodissa niin meidän vuokrasoppari toisessa asunnossa päättyy vasta heinäkuun lopussa. Sen takia tänne muuttaessa raahattiin vain isoimmat ja välttämättömimmät tavarat tänne ja loput jätettiin vuokra-asuntoon ettei ne ole tiellä kun maalataan seiniä. Nyt ollaankin sitten pikkuhiljaa raahattu loppuja kamoja tänne mutta dumpattu ne suoraan vaan keittiöön joka on ainut huone johon ei tartte "koskea" mitenkään. Joten toisinsanoen keittiö on täynnä vaikka pahvilaatikoita, pusseja ja nyssäköitä (mistä sitä tavaraa oikein tulee?). Kiva lähteä purkamaan sitä tavaramäärää jossain vaiheessa. 

Koska huonekaluja ei hirveästi ole, meidän lemppari istumapaikaksi onkin muodostunut meidän portaat (tai lattia). Lattia on välillä turhan kova istua joten rappuset on juuri hyvät kun niistä löytyy kokolattiamatto. Niiltä ollaan katsottu Wimbledonin finaali, istuttu syömässä pizzaa ja kirjoittamassa tätä postausta esimerkiksi. Osaakohan sitä ollenkaan enää istua sohvalla...



Nyt ollaan kuitenkin saatu sekä olohuoneen että meidän makuuhuoneen maalausproggis valmiiksi, ja seinät ovat ihanan puhtaan valkoiset. Näyttää niin paljon freesimmältä! Seuraavaksi alkaakin sitten se kiva osuus eli huonekalujen ostaminen! Koska muutettiin sen verran isompaan asuntoon, kaikki huonekalut jotka meidän entisestä olohuoneesta löytyy, downgreidattiin nyt meidän ns. "vierashuoneeseen" (jonne toivottavasti kohta saapuu vieraita)! Joten nyt olohuone on ihan "tyhjä taulu" joka vaan odottaa meikäläisen sisustamisintoa! Olohuone on hieman hankalan mallinen siinä mielessä, että pitää miettiä tarkkaan etukäteen mitä huonekaluja tänne saadaan mahtumaan kivasti, mutta eiköhän ensi viikonloppuna ole edessä visiitti huonekalukauppoihin!

Tämä pienen "pintaremontin" (ei tätä proggista voi edes oikein remontiksi kutsua) tekeminen on kestänyt vähän kauemmin kuin odotettiin, kun ollaan tehty tätä lähinnä viikonloppuna (ja silloinkin nautin enemmän hienoista kesäkeleistä kun keskityin maalaamiseen) ja arki-iltasin töiden jälkeen. Seuraavaksi pitäisi ryhtyä maalaamaan vierashuonetta ja meikäläisen toimistoa.... Mutta kyllä kannatti vetää uudet maalipinnat kaikkialle - näyttää niin paljon paremmalta. Ja en tiedä teistä, mutta minun mielestä juuri makkarissa näkee suuren eron kun vedettiin toi tumma tapetti pois. Se teki huoneesta entistä pienemmän näköisen kun nyt taasen se minusta näyttää paljon avarammalta pelkän valkoisen maalipinnan kanssa (vannon että maalasin tuon seinän ihan tasaiseksi, ilta ja varjot tekevät temppuja ja seinä näyttää siltä että siinä olisi suuri viiva)!



Onneksi sentään täällä on nyt joka ilta satanut joten ei ole haitannut tehdä maalihommia sisätiloissa, viikonloppuna täytyy kyllä päästä tekemään jo jotain muuta kuitenkin! Ehkä tässä jossain vaiheessa saan vielä tänne blogin puolelle kuvia suhteellisen siististä ja valmiista kodista ;) Tällä hetkellä täällä näyttää kaikkea muulta kuin kauniilta, mutta tälläistä tämä todellisuus on!

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kesäiltojen iloja



Loppuenlopuksi ne arjen ilot on niin pienestä kiinni. Siitä saakka kun silloin maaliskuun alussa saatiin tietää, että meidän tarjous talosta oli hyväksytty oltiin haaveiltu siitä hetkestä kun vihdoinkin voitaisiin grillata omalla pihalla töiden jälkeen. Viime viikolla se hetki vihdoin koitti.

Kelit olivat aivan upeat ja ihan ensimmäisenä juttuna joka hankittiin tänne uuteen kotiin oli grilli. Muista huonekaluista viis, kunhan grilli löytyy! Ja niin, pihakalusteitahan meiltä ei vielä löydy joten piknik tyylillä mentiin. Ja voi että, joillekin muille se saattaa olla niin itsestäänselvä ja simppeli juttu grillata pihalla mutta meille se oli voitokas hetki! Otettiin kaikki ilo irti siitä että meillä oli vihdoin oma piha! Edellinen asunto kun oli kerrostalossa joten siellä ei paljon grillailtu ja se otti päähän juuri varsinkin kesäisin. 

Yksi oman kesän bucket-listan jutuistahan oli, että haluan nauttia kesäisistä arki-illoista entistä enemmän ja tälläiset hetket omalla pihalla on niin loistavia siihen. Ei tarvitse raahautua minnekään muualle töiden jälkeen kuin omalle takapihalle. Pieni arjen juttu, mutta tällä hetkellä mikään ei tee iloisemmaksi (paitsi ehkä se hetki kun saadaan pöytä ja tuolit pihalle myös). 

Hei, pakko muuten jakaa tälläinen "perunasalaatti" resepti/kikka jonka opin äidiltä. Jos jostain syystä uudet perunat on alkanut kyllästyttää (täällä ne ei maistu niin hyvältä, joten niitä pitää fiksata aina jotenkin) niin kannattaa keittää ne sellaisiksi napakoiksi ja sen jälkeen kuutioida ne ja paistaa pannulla (sellaiseksi kivan kullanruskeiksi). Sen jälkeen perunat vaan kippoon ja joukkoon maun mukaan pestoa, ruohosipulia ja parmesanlastuja. Sitten koko homma sekaisin ja käsissäsi on kivan makuinen, kesäinen "perunasalaatti". Suosittelen kokeilemaan. 






Kyllä kesä on ihanaa aikaa!

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Meidän uusi kotikaupunki



Eilen oli sen verran upea päivä, että vaikka oikeasti minun olisi pitänyt varmaan jatkaa seinien maalausurakkaa niin todellisuudessa totesin päivän olleen täydellinen pienelle valokuvauskierrokselle uudessa kotikaupungissamme.

Muistan kyllä että jossain vaiheessa tätä asunnonostoprosessia tuli sellainen olo, että onkohan meillä ihan kaikki muumit laaksossa kun ostettiin talo kaupungista ja alueelta, jossa ei oltu koskaan ennen asuttu (eikä kummallakaan ollut mitään tietoa näistä alueista). Tietty käytiin tutkailemassa näitä alueita että saatiin parempi käsitys ja itseasiassa alunperin oltiin ostamasta asuntoa tuosta viereisestä kaupunkirykelmäästä mutta vaihdettiin sitten lennossa Lichfieldiin. Lichfieldiin suunnattiin itseasiassa hieman alemman hintatason vuoksi, ja onneksi niin tehtiin koska tämä on kyllä hurmaava kaupunki. Ja loppuenlopuksi se oli se fiilis joka ratkaisi. Fiilis talosta, fiilis siitä alueesta jolla talo oli ja fiilis kaupungista.

Lichfield on aika pienehkö kaupunki (n.30 000 asukasta) mutta se on ansainnut kaupunki statuksensa sen takia koska täältä löytyy upea katedraali (ensimmäinen kuva). Täällä on todella sellainen sääntö että jos paikasta löytyy katedraali niin se on automaattisesti sitten kaupunki. Lichfield sijaitsee enemmän tai vähemmän Birminghamin liepeillä, täältä mennään etanajunalla n.30 minuutissa Birminghamiin.






Ensimmäinen juttu mihin ihastuin kaupungissa oli ne lukuisat määrät itsenäisiä pieniä kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja. Vaikka Lichfieldistä löytyy ns. High Street josta löytyy ne perusketjuliikkeet niin suurimmaksi osaksi täältä kuitenkin löytyy juuri näitä ihania, itsenäisiä ja pienempiä liikkeitä. Siitä tykkään kovasti, ne tekee paikasta heti paljon persoonallisemman kun nämä suuret jättiyritykset eivät ole vallanneet katukuvaa totaalisesti. Odotankin innolla että päästään testaamaan näitä kaikkia ravintoloita ja kahviloita ajan kanssa. Lichfield on myös aivan ihanan vehreä kaupunki - keskustassa on pari suurempaa puistoaluetta ja ympäri kaupungin katuja nököttää jos jonkinlaista puuta ja viherpuskaa.

Ihmiset ovat kaikenlisäksi todella ystävällisiä ja kaupungissa tuntuu vallitsevan sellainen hyvä yhteisöllisyys meiniki. Täällä tuntuu myös tapahtuvan koko ajan jotain, viimeisen kahden viikon ajan on ollut meneillään Lichfield Festival jossa on koko ajan erilaista kultturellia tapahtumaa. Syyskuussa täällä on Lichfield Prom jonne tullaan ilmeisesti kauempaakin. Kyseessä on kai jonkinlainen musiikkitapahtuma ja esim. työkaverit ovat nouseneet ja laskeneet siitä jo vaikka kuinka kauan. Ilmeisen suosittu tapahtuma siis kyseessä.







Luulen siis että täällä meillä tulee olemaan hyvä olla. Tottakai tässä on paljon alkuhuumaa, mutta ottaen huomioon etten ollut ikinä näin innostunut Derbystä, niin tämä on hyvä alku! Olen innoissani että päästiin muuttamaan kaupunkia koska kyllä se asuinympäristö vaikuttaa loppuenlopuksi todella paljon omaan fiilikseen. Derbyyn en ole kertaakaan kaivannut takaisin ja tuskin tulenkaan kaipaamaan. Uskon että Lichfield and minä tullaan tykkäämään toisistamme todella paljon!

torstai 9. heinäkuuta 2015

Kesäinen kävelyretki Nuuksiossa



Ajattelin tässä pikkuhiljaa muuttojuttujen ohessa palata meikäläisen Suomi-loman tunnelmiin. Hiljaa hyvä tulee, vai miten se nyt menikään....Kuitenkin, meidän tuli tehtyä vaikka mitä kivoja juttuja loman aikana joten ihan kivahan näihin tunnelmiin on taas palata valokuvien ja blogikirjoitusten merkeissä.

Ollaan pidetty nyt yhtä miehen kanssa sellaiset 6,5 vuotta mikä tarkoittaa että mies on käynyt jo aika useasti Suomessa - joskus 2-3 kertaa vuodessa, joskus vain kerran, mutta aina ollaan vietetty aikaa Suomessa vähintään viikko. Tämä tarkoittaa sitä että ns. kaikista turistisimmat nähtävyydet on jo nähty (ne tosin tuli nähtyä jo ihan silloin ensimmäisen vierailun aikana) ja nykyään keskitytäänkin ihan vaan rentoiluun ja lomalla olemiseen. Toisaalta tämä rentoilu meidän kohdalla tarkoittaa sitä, että halutaan silti tehdä jotain kivaa, varsinkin näin kesäisin kun Suomi tarjoaa niin paljon upeita mahdollisuuksia. Jotain kivaa ja reipasta tekemistä oli siis keksittävä. Nuuksio astui mukaan suunnitelmiin.




Voitteko uskoa että olen asunut ihan Nuuksion lähellä ja viimeksi kun olen käynyt siellä olin sellainen pieni alakoululainen nassikka. Tässä muuten taas näkee somen ja blogien vallan - olen nimittäin viime aikoina lukenut enenemissä määrin juttuja Nuuksiosta eri blogeista (ja seurannut esim. Deep Read Bluesin ihania Nuuksio-kuvia instagrammissa), joten päätettiin lähteä miehen kanssa vähän extempore katsastamaan mistä tämä "hype" johtui eräänä puolipilvisenä lomapäivänä viime kuussa. Kaapattiin luonnollisesti meidän karvakaveri mukaan - älkää siis ihmetelkö koirakuvien määrää, en voinut vastustaa ottaa paljon kuvia Marskista joka on vaan niin söpö! Siis katsokaa nyt näitä kuvia, ei tollaisia silmiä voi vastustaa!





Googlattiin hieman etukäteen että minnespäin sitä kannattaisi lähteä, ja tämän seurauksena ajoimme kaaramme Haukkalammen luontotuvan parkkipaikalle. Tästä pisteestä lähti erilaisia ja erimittaisia polkuja, joista sitten valitsimme 4 km pituisen Haukankierroksen, joka kuulemma "antaa nopeimman yleiskuvan Nuuksion kansallispuiston luonnosta". Kuulosti hyvältä!





Mies tykkäsi kovasti kävellä näissä niin tyypillisissä suomalaisissa metsämaisemissa (onhan Suomessa vähän erinnäköistä varsinkin verrattuna Englantiin), ja osaanhan minäkin sitä rauhaa ja hiljaisuutta arvostaa. Ja rauhallista täällä todella oli - heti kun oltiin päästy reitin alkuvaiheelta pois, ei nähty yhtään ketään tai mitään. Saatiin kävellä koko reitti ihan rauhassa kolmistaan ja vaan nauttia maisemista. Tosin kaikista onnellisin meistä taisi olla Marski, joka oli niin innoissaan kaikista uusista hajuista ja maisemista että raukka oli ihan puhki kun päästiin vihdoin autolle. Tosin rankin osuus tyypille saattoi olla se kaikki kameralle poseeraminen!

Jotenkin metsän hiljaisuus sai myös meidät vaipumaan omiin ajatuksiimme, vaihdoimme nimittäin vain muutaman sanan koko kävelylenkin aikana ja muuten vaan nautimme hiljaisuudesta ja toistemme seurasta (ja välillä kuunnellen kameran klikkaus ääntä).





Nuuksio on ehdottomasti kyllä vierailun arvoinen paikka, joten yhdyn muihin bloggaajin ja suosittelen kaikki käymään tässä luonnonpuistossa!

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Havaintoja kaaoksen keskeltä



Istun tällä hetkellä meidän uudessa ihanassa keittiössä ja valloitin pienen kulman keittiönpöydältä läppärilleni - muuten pöydän on vallannut erilaiset muuttolaatikot ja remppavälineet. Nettiähän meillä ei luonnollisesti ole, mutta toistaiseksi kännykän rajaton  nettidata on osoittanut hyödylliseksi (paitsi kuvien lataus on tuskaisen hidasta, joten sen vuoksi tästäkin postauksesta löytyy vain yksi kuva joka ei vastaa realiteetteja tällä hetkellä ollenkaan).  Kohta pitäisi mennä maalaamaan olohuonetta. Mutta ensin oli pakko istahtaa hetkeksi. Vaikka uudessa kodissamme vallitsee tällä hetkellä aika täydellinen kaaos, niin silti en voisi olla onnellisempi - rakastan meidän uutta kotia. Täällä on huippuhyvä fiilis olla. 

Tässä parin päivän aikana olenkin tehnyt syvääluotavia havaintoja meidän uudesta kodista, asuinympäristöstämme ja muuttamisesta noin yleensäkin:
  • Seuraavan kerran kun muuttaa niin kannattaa ottaa huomioon että pakkaa ne oikeanlaiset vaatteet mukaansa. Meillä on vielä puolet kamoista (ja suurin osa minun vaatteistani) Derbyssä ja oli muuten tosi kiva huomata tänä aamuna töihin laittautuessa, että olin kyllä muistanut ottaa miljoona paitaa mukaan, mutten yhtiäkään siistiä housuja. Sinkoilinkin aamulla sitten puoli seitsemältä ympäriinsä yrittäen löytää edes yhden parin housuja (viikonloppuna viipotin menemään farkkusortseilla jotka ei ole ehkä se sopivin vaatekappale toimistolle). Lopulta löysin yhden ison kasan alta housut. Onneksi. Yritän muistaa pakata seuraavalla kerralla loogisemmin (ja mies sai nyt käskyn tuoda minulle lisää housuja Derbysta). 
  • Meidän uusina naapureina on aivan valloittava vanhempi pariskunta, jotka on jo ehtinyt lainata meille tulitikkuja, jatkojohtoja ja antaa sähkärin yhteystiedot. Aivan hurmaavia tyyppejä (ja hyvin hiljaisia myös!)
  • Ajateltiin alkuun maalata (tai pitää) kaikki huoneet valkoisina mutta maalikaupassa ollessa tuli minulle kuin lapsi karkkikaupassa olo. Haluan nyt ehdottomasti maalata minun toimiston ja eteisen ihanalla vaaleanharmaalla sävyllä ihan vain sen vuoksi koska sen värin nimi on Falling Feather. Ajatelkaa kuinka ihanalta toi nimi kuulostaa kun joku kysyy millä maalisävyllä meidän seinät on maalattu (like that would ever happen!)
  • Lichfield on ihana kaupunki ja ihmiset niin ystävällisiä. Ja löydettiin jo aivan ihana skottihenkinen pubi, jota tietenkin nosti kaupungin pisteitä miehen silmissä. 
  • Tänä aamuna olin ihan fiiliksissä koska kävelen juna-asemalle ihan hetkessä, kun ennen piti odottaa aina kyytiä mieheltä kun kävellen juna-asemalle olisi mennyt 30 min (jo muutenkin pitkän työmatkan päälle). Jee, jee ja vielä kerran jee!
  • Skumppa maistuu niin paljon paremmalta kun sen voi nauttia omalla pihalla (piknik tyyliin tottakai koska pihakalusteita ei ole vielä löydetty/ehditty ostamaan).
  • Älkää ostako Aldin grilliä, ne ei toimi. Nimimerkillä, mies kasasi grillin vain huomatakseen että viimeinen osa joka piti kiinnittää oli viallinen (tosin vika huomattiin vasta intensiivisen etsimisen jälkeen kun grilli ei alkanut millään toimimaan) 
Täällä ollaan siis super onnellisissa fiiliksissä! Toivon mukaan pääsen pian esittelemään teille itse kaupunkiakin, koska se ehdottomasti vaatii oman postauksensa - niin suloinen paikka on kyseessä!

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Meillä on uusi koti!!!!



Congratulations on your new home!
We hope that you will be as happy here as we have been!

Nyt pitäisi melkein sanoa OMG.

Nimittäin meillä on vihdoin avaimet kädessä meidän uuteen kotiin! Ja se on aivan ihana. Ah, jalat kyllä tällä hetkellä leijuu ainakin 5 cm maanpinnan yläpuolella.

Vanhat omistajat olivat jättäneet meille pullon kuplivaa ja onnittelukortin taloon (josta löytyi nuo ylläolevat onnittelutoivotukset, aivan ihana ele heiltä!) ja siinä vaiheessa se viimeistään iski - meillä on ihan oma koti. Tai ehkä tässä vaiheessa meillä on aivan oma talo joka me nyt sitten pikkuhiljaa rakennetaan meidän kodiksi. Muistan nimittäin aina kun vanhempani myivät edellisen talonsa ja silloin kiinteistövälittäjä totesi niin osuvasti: "talon te myytte mutta kodin te viette mukananne". Tosin tämä talo on ihan ensihetkestä lähtien tuntunut kodilta.

Kokonaisuudessaan siitä hetkestä kun tarjouksemme hyväksyttiin, siihen hetkeen kun saimme avaimet käteen kesti 4 kuukautta (tähän turhauttavan pitkään prosessiin palaan varmasti myöhemmin uudestaan). Oli siis sanomattakin selvää että meitä hieman jännitti kun avattiin ovi. Entäs jos me muistetaan talo ihan erilaisena? Olihan siitä jo 4 kk kun siellä viimeksi vierailtiin. Mutta ei, se on aivan yhtä ihana ja se keittiö on edelleen aivan super makea.  

Me ollaankin yritetty muuttaa kamoja uuteen kotiimme viikonlopun aikana ja samalla tehdä pientä pintaremonttia. Se oli nimenomaan positiivista, että talo ei vaadi sen suurempia fiksauksia. Haluamme repiä parit karseat tapetit seinistä pois (alla demoa niistä) ja maalata luultavasti makkareiden ja olkkarin seinät uudestaan, mutta sen pitäisikin sitten riittää. Sitten voikin siirellä jo tavaroita omille paikoillensa. Ja aloittaa sen kivan tekemisen, eli sisustamisen!



Pää pursuaa nimittäin ideoita ja mahdollisuuksia - meillä on niin paljon tilaa! Pahoittelut siis jo etukäteen niille jotka ei sisustamisesta innostu, täällä blogissakin tullaan varmasti näkemään nyt enemmän sisustusjuttuja kuin ennen! Tämä uusi koti on nimittäin vanhaa kotia isompi (3 makuuhuonetta, täällähän ei neliöitä ilmoitella), joten jonkun verran pitää uusia hankintojakin tehdä. Uusi koti on siis paritalo johon kuuluu pieni piha, josta olen erityisen innoissani - kesän grillikausi voidaan vihdoin avata! 

Keittiö on aivan ihana (lempihuoneeni koko talossa), olkkaristakin löytyy kivat laminaatit ja makkarit on oikein neutraalinväriset (sitten kun saadaan päämakkarista tapetti pois). Kokolattiamatot löytyvät yläkerran huoneista ja ne luultavasti jäävät vielä sinne. Toisaalta se olisi järkevää nyt repiä ne pois vielä tässä vaiheessa ja vaihtaa laminaatteihin mutta nyt on sellainen tunne että tähän hätään ne  vielä voisi jäädä. Ei ole oikein resursseja niitä heti vaihtaa ja toisaalta ne on suhteellisen hyvässä kunnossa.

Muuttaminen on aina yhtä hauskaa puuhaa. NOT. Siis miten meillä voi olla niin paljon tavaraa? Miten minulla on näin paljon vaatteita? Tai kenkiä? Voi elämä....5 kassia kamaa/vaatteita on jo lähtenyt hyväntekeväisyyteen, ja toivottavasti lähtee vielä lisää. Totesin myös että minulla ei ole ehkä tulevaisuutta muuttomiehenä - olin kirjoittanut erääseen boksiin päälle "X-box" kunnes mies totesi että tossa laatikossa ei kyllä pelikonsolia ole (tai miksi sitä kutsutaankaan). Ei vaan kumpikaan muisteta enää mitä siellä on....


Tälläisissä tunnelmissa siis mennään täällä tämä viikonloppu!